John Reedin pidätys turussa


John Reed
oli stalinisti ennen Stalinia, niin sanotaan. Täältä Euroopasta ja Skandinaviasta katsoen hän oli sekä yhdysvaltalaisen kommunismin että 1900-luvun alkupuolen vallankumouksellisen seikkailijan henkilöitymä. Joillekin sankari, joillekin rikollinen.

Sellainen sympaattinen piirre Reediin liittyy, että hän kuuluu sarjakuvapiirtäjä Hugo Prattin luoman Corto Maltesen harvoihin ystäviin. Kuvaavaa on, että tämä miellyttävä piirre on, paitsi jälkimaailman luoma, myös fiktiivinen.

John Reed on ainoa amerikkalainen, joka on haudattu Kremlin muuriin. Lähistöllä lepuuttaa ainoana suomalaisena samaan paikkaan haudattu Otto-Ville Kuusinen. Niin paljon kuin maailmassa erilaisia kalmistoja riittääkin, ei millekään niistä liene päätynyt yhtä paljon roistoja rinnakkain kuin Kremlin kiviin.

Siinä missä Adolf Hitlerin polttopaikalla on nykyään lasten leikkipuisto ja muiden natsihirviöiden tuhkia ripoteltiin valtameriin palvontapaikan syntymisen estämiseksi, kommunistijohtajien haudat kohoavat Venäjän presidentin virka-asunnon vieressä. Massamurhaajat Idi Amin, Radovan Karadzic ja Saloth Sar (Pol Pot) ovat, surullista kyllä, pyhäkoulupoikia Josef Stalinin, Felix Dzerzhinskyn (Tshekan perustaja), Mihail Frunzen (neuvostodoktriinin luoja) ja Kliment Voroshilovin (Stalinin puhdistusten johtaja) rinnalla.


John Reedin hautajaiset Moskovassa lokakuussa 1920.


Wikipedia luonnehtii John Reediä (28.7.2008) seuraavasti:

"John Reed (22. lokakuuta 1887 Portland Yhdysvallat – 19. lokakuuta 1920 Moskova Venäjä) oli yhdysvaltalainen liberaali ja yhteiskuntakriittinen toimittaja, joka kirjoitti Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksesta kirjan Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa. Hänestä tuli myöhemmin Venäjän bolshevistisen vallankumouksen kannattaja, ja Yhdysvalloissa häntä pidettiin siksi kommunistina. Hän kuului Yhdysvaltain kommunistisen puolueen perustajajäseniin.

John Reed käytti Suomea kauttakulkumaana Venäjälle ja Venäjältä. Toisen matkan (1919–20) hän teki laittomasti, salaisia etappiteitä pitkin ja väärän passin turvin. Paluumatkalla suomalainen poliisi pidätti hänet 13.3.1920 Tukholman vuorolaivan Oihonnan kolikomerosta Turussa. Mm. Hella Wuolijoki majoitti ja auttoi häntä Suomen oleskelun aikana. (Lähde: Tuomioja, Erkki; Häivähdys punaista.)

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Warren Beatty teki John Reedistä ja vallankumousajan olosuhteista elokuvan Punaiset, jota kuvattiin uusklassisten rakennusten vuoksi tapahtumapaikkansa Pietarin asemesta Helsingissä."


Seuraavassa raportti, jonka Etsivän keskuspoliisin etsivä laati John Reedin kiinniottamisesta ja kuulusteluista Turussa 1920, puoli vuotta ennen hänen kuolemaansa:

Raportti perjantaina huhtikuun 24 päivänä 1920.


Etsivä keskupoliisi, Turun alaosaston no 14.

Koskee John Reediä. Säilytetään Turun poliisivankilassa:

Lauantaina viime maaliskuun 13 päivänä kello 10.15 illalla toivat Etsivän Keskuspoliisin etsivät Ernst Oskar Helle ja Hjalmar Airio Etsivään osastoon täällä tuntemattoman, suomen kieltä taitamattoman mieshenkilön, joka oli tavattu piiloutuneena Kanavaniemen laiturissa olleeseen suomalaisen höyrylaiva Oihonnan hiiliruumaan, ja joka kysyttäessä ilmoitti olevansa merimies James Gormlich, syntyneensä 6.4.1887 San Franciscossa sekä olevansa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain kansalainen.

Osastolla pidätetyn kanssa toimitetussa ruumiintarkastuksessa löydettiin häneltä rahoja 900 Suomen markkaa, 2140 Ruotsin kruunua, 500 Tanskan kruunua ja 5 Norjan kruunua, 10000 Saksan markkaa, 500 dollaria, 60 Englannin puntaa ja 96 Neuvosto-Venäjän ruplaa.

Sitä paitsi tavattiin hänellä 4 kappaletta kehitettyjä valokuvausfilmejä, joista kussakin oli kahdeksan noin 2x2 sm. suuruista filmiä: Yhdysvaltain Pariisissa olevan lähetystön 20. päivänä syyskuuta 1919 Samuel Arnold Jr:lle antama englanninkielinen matkalupatodistus matkaa varten Ranskaan, Englantiin, Norjaan ja Ruotsiin, joka matkalupatodistus oli varustettu pidätetyn valokuvalla ja useilla viranomaisten leimauksilla, mitkä osoittivat matkatodistuksen haltijan matkustaneen viime vuoden loka- ja marraskuussa useissa Euroopan maissa, kuten Englannissa, Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa sekä Itämeren maakunnissa.

Löytyi myös 7.1.1919 James Gormlichille NY:ssa annettu merimiestodistus (Citizen Seamens Identification Card), jossa pidätetyn kuva, löytyi Samules Arnold Jr:lle 27.10 1919 Lontoossa annettu jonkinlaisen amerikkalaisen komitean suositus; löytyi kirje 22.10. 1919 osoitettu Samuel Arnold Jr:lle, osoitteella Hotel de France et de Choiseul, Paris.

Löytyi yksi venäjänkielinen Leninin allekirjoittama ja yksi venäjänkielinen Trotskin allekirjoittama kirje "Rid:lle", Yrjö Sirolan kirjoittamia suomenkielisiä käsikirjoituksia, otsakkeella "Työläistovereille Amerikassa", ynnä eräs Emma Goldmanin allekirjoittama kirje sekä paljon muuta vähemmän merkityksellisiä kirjeitä, 4 valokuvaa, joista suurin esitti pidätettyä kahden muun kanssa, toinen esitti Leniniä puhumassa yleisölle, kolmas Trotskia istuvana työpöydän ääressä ja neljäs pidätetyn ilmoituksen mukaan kommunisti Jaques Sadoulia. Lopuksi löytyi 102 kpl erisuuruisia timantteja.

Heti seuraavana päivänä hänen kanssaan saksan kielellä toimitetussa alustavassa kuulustelussa ilmoitti pidätetty olevansa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain kansalainen, merimies James Gormlich, syntyneensä 6/4 1887 San Franciscon kaupungissa Californiassa sekä puhuvansa englannin, ranskan, venäjän ja saksan kieliä, sekä ymmärtävänsä jonkun verran ruotsia, mutta sitä vastoin ei ensinkään suomea.

Turkuun hän kertoi saapuneensa perjantaina, viime kuun 12. päivänä, tahtomatta kuitenkin ilmoittaa, mistä ja millä tavoin, ja menneensä saman päivän iltapäivällä Kanavaniemen laiturissa olleeseen höyrylaiva Oihonnaan, missä oli piilouttautunut laivan hiiliruumaan, ollen hänen aikomuksensa ollut siten päästä poistumaan Suomesta.

Kysyttäessä kielsi kertoja jyrkästi, että hänellä olisi ollut täällä Turussa ketään avustajaa tahi opasta ja väitti itse löytäneensä tien satamaan. Edelleen kysyttäessä, minkä tähden hän ei ollut matkustanut aivan julkisesti, selitti kertoja että passinsa ei ollut tarpeellisessa kunnossa ja että hänelle siitä syystä olisi tehty epämieluisia kysymyksiä. Huomautettaessa, että laivalla hänet pidättäessä hänellä oli ollut voileipää ja olutta, mikä ilmeisesti oli laivalta hankittua, väitti kertoja ensin, että ne olivat hänellä olleet mukanaan laivaan mennessään, mutta tunnusti viimein, että oli ostanut ne laivasta, tahtomatta kuitenkaan ilmoittaa keneltä. Siitä, milloin hän oli Suomeen tullut, missä tarkoituksessa ja kuinka kauan hän oli täällä oleskellut, ei kertoja tahtonut ilmoittaa, eikä liioin tehdä selvää syystä tähän vastahakoisuuteensa.


Kun pidätetylle huomautettiin, ettei hän kaikesta päättäen ollut mikään merimies, lupasi hän nyt kertoa itsestään, matkoistaan ja kokemuksistaan sen verran, minkä katsoi voivansa noista asioista kertoa. Tällöin ilmoitti hän olevansa amerikkalainen sanomalehtimies John Reed, syntynyt 22/10 1887 Portlandin kaupungissa Oregonin valtiossa Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa sekä olevansa liikemiehen Charles Reedin poika. Koulusivistyksen saatuaan oli kertoja antautunut kirjalliselle uralle ja toiminut aputoimittajana sekä kirjeenvaihtajana erinäisten amerikkalaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien kuten New York World, Evening Mail, New York Tribune y.m. toimituksissa, ollen hänen sanomalehtimiestoimintansa ollut etupäässä kaunokirjallista laatua.

Viime vuosina oli hän itse perustanut sanomalehdet Masses, Liberator ja Voice of Labor ja viimeksi New York Communist.

Viime vuoden syys- ja lokakuun vaihteessa oli kertoja osaksi omilla, osaksi omien sanomalehtiensä varoilla lähtenyt Eurooppaan, tarkoituksella päästä Venäjälle tutkimaan sikäläisiä oloja.

Kysyttäessä keitä hänen kanssaan valokuvatut kaksi henkilöä esittivät, sanoi kertoja keskimmäisen olevan sveitsiläisen kommunistimiehen Fritz Plattenin, tahtomatta kertoja sanoa, kuka kolmas, parrakas valokuvattu henkilö oli. Kertojan hallussa tavatut osoitteelliset kirjeet oli kertojalla ollut aikomus toimittaa edelleen osoitteellisille ja ilman osoitetta olleet kirjeet Amerikasta Bufford -laivalla karkoitettujen asianajajalle Charles Rechtille, jonka osoite on Fleischman Building Cor. 6:ten AV.& 42:n St. New.York.


Kertojan hallussa olleet timantit sanoi hän ostaneensa Venäjällä, tahtomatta kertoja sanoa, keneltä ja mistä hinnasta, ollen hänen aikomuksensa myydä ne omaksi hyödykseen. Muuten ilmoitti kertoja olevansa Amerikan kommunistisen työväenliiton jäsen ja niin muodoin itse kommunisti, sekä siinä ominaisuudessaan ollut maailmansodan aikana Amerikassa syytettynä sodanvastaisista sanomalehtikirjoituksistaan ja puheistaan, joista syytteistä hänet on joka kerralla vapautettu. Mitä tuli kommunistisen liikkeen menestymiseen, sanoi kertoja olevansa omasta puolestaan varma sen menestymisestä kaikissa Euroopan maissa.


Lähde: Kansallisarkisto, EK Valpo I, Turun alaosasto